Historiikki
Kirjoittajat: Ulla Kosonen ja Päivi Haukka
Vuodet 1961-2006
Avantouintiharrastus tuli Jyväskylään jo vuosia ennen seuran perustamista. Harrastuksen toi tänne kuuleman mukaan kanslianeuvos Norjan lomamatkaltaan vuonna 1948. Hän näki norjalaisten uivan talvella vuonossa, kokeili ja innostui asiasta itsekin. Palattuaan matkaltaan hän kertoi asiasta tuttavilleen saaden heidätkin innostumaan ja niinpä vuonna 1953 yhdentoista (11) henkilön ryhmä päätti aloittaa avantouinnin Jyväsjärvessä, jonne kokoonnuttiin uimaan sovittuna aikana. Avanto tehtiin yhdessä jääkairalla ja sahalla.
Vuosien varrella tämä pieni pioneeriryhmä sai lisää uimareita joukkoonsa ja niinpä siirryttiin Tuomiojärvelle, jossa avanto myöskin pidettiin auki talkoovoimin. Uimareiden joukon kasvaessa heräsi ajatus oman seuran perustamisesta, joka toteutuikin kutsumalla avantouimarit koolle lehti-ilmoituksella. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 5.11.1961 Hotelli Hospitsissa. Kokouksen päätöksen mukaisesti perustettiin Jyväskylän avantouimarit, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 4.2.1962. (Yhdistyksen nimi muuttui Jyväskylän seudun avantouimareiksi vasta vuonna 2000.)
Seuran perustavassa kokouksessa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Oksa ja sihteeriksi Martta Kuusinen. Johtokuntaan valittiin Hanna Leppänen, Eino Pitkänen, Aapeli Tarvainen, Alvar Leinonen, Helmi Viinikainen ja Uuno Villanen. Samalla vahvistettiin yhdistyksen säännöt, jonka pykälistä erikoisimpana mainittakoon silloinen 11 § (nykyään 15 §, sillä säännöt ovat jonkin verran muuttuneet vuosien varrella) "Jos yhdistys lopettaa toimintansa, on sen omaisuus luovutettava Jyväskylän Reumayhdistys ry:lle". Seuran arkistosta ei löydy merkintää sääntöjen varsinaisesta laatijasta, mutta edellä mainittu pykälä kielinee siitä, että laatija on ajatellut kanssaihmisten terveydenkuntoutusta.
Vuonna 1965 Tuomiojärvelle valittiin ensimmäistä kertaa vastuuhenkilö, joka pientä korvausta vastaan piti huolen siitä, että avanto pysyi auki. Vuonna 1969 Kortesuon kartanon silloinen omistaja agronomi Schildt lahjoitti seuralle ensimmäisen uppopumpun, joka hoiti avannon aukipitämisen (tämän jälkeen avannot onkin pidetty auki pumpuilla, satunnaisia rikkoutumisia lukuun ottamatta). Seuran jäsenmäärä kasvoi pumpun saannin jälkeen, ollen parhaimmillaan 120. Uintipaikkakin vakiintui Tuomiojärven leirintäalueen saunan rantaan, missä se toimii tänäkin päivänä.
1970-luvun lopulla alkoi kanssakäyminen naapuriseurojen kanssa, ensimmäisenä tutustuttiin Tampereen Talviuimareiden kanssa ja sen jälkeen erinäisiin muihin avantouintiseuroihin ympäri Suomea. 1988 seura oli edustettuna Pietarissa asti avantouintisymposiumissa, tutustumassa kolmeen (3) paikalliseen avantouintiklubiin. Kaukaisin yhteydenotto kirjeitse on ollut tietojen mukaan Tjumenista, Siperialaiselta Avantouintikerholta.
Seuran ylläpitämät avantouintipaikat lisääntyivät seuraavassa järjestyksessä: Vaajakoski 1998, Köhniö 2000, Palokka 2001, Tikkakoski 2003 ja Tikka 2004. Vuosien varrella uimassa on käyty myös Vuorilammella ja Kaakkolammella. Maksavien jäsenten määrä lähti huimaan nousuun vasta vuosina 1998-2000 uimapaikkojen lisääntymisen myötä, jonka jälkeen maksavia jäseniä on ollut vuosittain vaihdellen 1 000-1 136 välillä. Nykyään (tammikuu 2007) maksavia jäseniä on 1 003 henkilöä, joista naisia 738 ja miehiä 265.
Seuran jäsenet ovat osallistuneet vaihtelevalla menestyksellä ympäri Suomea järjestettyihin avantouinnin SM- ja MM-kilpailuihin. Seura itse järjesti Tuomiojärvellä vuosituhannen vaihtumisen kunniaksi kaikille avoimet Hilebileet sekä vuonna 2001 avantouinnin MM-kilpailut Jyväskylän satamassa. Töysässä vuonna 2005 järjestettyyn Maailman suurimpaan avantouintitapahtumaan lähdettiin tekemään uutta maailmanennätystä jopa kahden bussillisen voimin ja kaiken kaikkiaan tapahtumassa 453 avantouimaria pulahti yhtä aikaa avantoon.
MM-kilpailujen järjestämisen aikoihin seura kuului vielä Suomen Latuun, mutta vuonna 2002 seura erosi Ladusta ja liittyi uuteen avantouimareiden kattojärjestöön, Suomen Avantouintiliitto ry:hyn, jonka perustamisessa jyväskyläläisillä oli suuri merkitys. Seura kuuluu liittoon tänäkin päivänä ja toimii yhteistyössä liiton kanssa avantouinnin edistämiseksi.
Seuran ensimmäinen toimisto perustettiin Avantouintiliiton vuokraamiin toimistotiloihin alkuvuodesta 2005, jolloin palkattiin seuralle osa-aikainen toimistotyöntekijä. Samaisen vuoden lopussa seura osti kyseisen toimistotilan, osoitteesta Eeronkatu 6, itselleen.
Kirjoittanut Suvi Korhonen
Lähteenä käytetty yhdistyksen johtokunnan sihteerinä v.1991 toimineen Aku Perälän kirjoittamaa 30-vuotishistoriikkia sekä -90 ja 2000-luvun pöytäkirjoja sekä toimintakertomuksia.
Vuodet 2006-2021
Avantopaikkojen ylläpito on toiminut hyvin vapaaehtoisten vastuuhenkilöiden voimin. Jokaisessa uimapaikassa on oma vastaava henkilö tai henkilöitä, jotka huolehtivat paikan siisteydestä ja toimivuudesta. Lisäksi on ollut huoltohenkilö, joka on vastannut systeemien, esim. pumppujen ja sähköjen toimivuudesta ja uusien laitteiden hankinnasta. Huoltohenkilönä on toiminut aikoinaan toimistosihteeri mutta viime vuosina vapaaehtoinen henkilö.
Tikkakosken uimapaikasta jouduttiin luopumaan vuonna 2017 tukikohdan siirryttyä pois varuskunnan omistuksesta. Yhdistyksen hallituksen huomio kohdistui 2000 -luvulla yhä enemmän saunahankkeeseen. Kuten muissakin maakuntakeskuksissa haluttiin myös saunomismahdollisuus sitä haluaville. Osa jäsenistä pelkäsi kustannusten lisääntyvän saunahankkeen takia ja olisi ollut valmis tyytymään Tuomiojärvellä pelkästään sulaan avantoon ja lämpimään koppiin. Jäsenkyselyssä niukka enemmistö antoi tukensa saunahankkeelle. Epäonnistuneiden yritysten jälkeen saada uusi paikka Tuomiojärven toiselle puolelle Leponiemeen, tätä tavoitellut hallitus erosi kesken kauden (2010). Seuraava hallitus jatkoi ponnisteluja, mutta nyt tavoitteena oli saada tontti Kivelänrantaan entisen paikan läheisyyteen. Kivelänrannan leirintäalueen alasajon jälkeen vuonna 2005 alueelle hyväksyttiin rakennuskaava. Alueen kaavoittamisen ja nk. Käärmetalon rakentamisen myötä alueen toimijoilla olisi edessään pakkomuutto. Tontille oli tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa Käärmetaloksi kutsuttu kolmen talon massiivinen kokonaisuus. Vanha saunarakennus jouduttaisiin purkamaan rakentamisen kolmannen vaiheen tieltä. Tästä lähtien esillä on ollut yhä enemmän voimia vaativa projekti uuden rakennuksen saamiseksi. Projekti on edelleen, yhdistyksen 60-vuotisjuhlien aikaan käynnissä. Kaavaan saatiin nykyisen rakennuksen yläpuolelle rakennusoikeus ja piirustukset 100 m2 saunarakennukselle laadittua. Sitten alkoivat neuvottelut rahoituksen ja mahdollisten yhteistyökumppanien saamiseksi. Eivät neuvottelut eikä myöskään ns. Käärmetalon kolmosvaihe edenneet, ja niinpä kaupungin taholta ilmoitettiin, että alueen toimijoiden, Jyväskylän seudun avantouimareiden, Tavinsulka oy:n, Meloiloa ry:n ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän olisi yhdessä muodostettava avovesiliikuntakeskus, jolle tulisi toimipaikka nykyisen Gradian alapuolelle. Tästä yhteistyöstä koulutuskuntayhtymä jättäytyi melko nopeasti pois. Saunarakennukselle ja kanoottivajoille hyväksyttiin tontti rakennuskaavaan.
Yhdistyksen edushenkilöt aloittivat pitkälliset ja monenlaisia käänteitä sisältävät neuvottelut Tavinsulka oy:n ja Meloiloa ry:n edustajien kanssa kaupungin liikuntatoimen toimiessa ohjauselimen ominaisuudessa. Aluksi kaupunki edellytti, että tontille hakisivat yhdessä em. toimijat. Hakuajan umpeutuessa maaliskuun lopussa 2020 ei sopua ollut syntynyt. Jyväskylän kaupunki antoi vielä mahdollisuuden toimijoille hakea tontille yksinään. Niinpä avantouimarit tuli valituksi rakentajaksi kevättalvella 2021. Toiset osapuolet eivät ole tyytyneet kaupungin päätökseen, ja syksyllä 2021 riita-asia kaupungin ja Tavinsulka ry:n välillä on käsiteltävänä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Muutakin on yhdistyksen historiassa tapahtunut. Jäsenmäärä on kasvanut viime vuosien aikana lähes kaksinkertaiseksi (lokakuussa 2021 noin 2000 jäsentä). Myös nuoret ovat alkaneet osoittaa kiinnostustaan lajiin. Toiveet saunomismahdollisuudesta avantouinnin ohella ovat lisääntyneet. Avantouinnin terveysvaikutuksista ollaan yhä kiinnostuneempia. Kylmän terveysvaikutuksista onkin pidetty suosittuja luentoja, joskin koronapandemian aikoihin yhteiset tapahtumat ovat olleet tauolla. Uimakopit kaikissa paikoissa ovat olleet kuitenkin käytössä henkilömäärien rajoitusten puitteissa.
Kirjoittaneet Ulla Kosonen ja Päivi Haukka